Venäläisellä datchalla

Olipa kerran Ladareissun ensimmäinen päivä. Viime kirjoituksessa jo hieman sivuttiinkin tuota ensimmäistä päivää ja sen valmisteluita, mutta nyt olisi tarkoitus sitten tarkemmin pureutua reissun ensimmäiseen ja muutamaan sitä seuranneeseen päivään, näin viikon reissaamisen kunniaksi.

Rajamuodollisuuksiin ei nyt ole tarkoitus syventyä, mutta sanottakoon, että ne hoituivat melko lailla sutjakasti. Suomen tullissa saatiin jonkun aikaa odotella, kun venäläiset päivämatkaajat palasivat iltapäivällä takaisin Venäjälle. Ongelmia ei kuitenkaan ilmennyt tähän saakka, ja Rättijärvellä sitten täytettiin Lada paikallisella benzuunilla.

Rättijärvellä vettä tuli jo jonkin verran, mutta melko pian tankkaamisen jälkeen oli selvää, että vettä kyllä tulee vielä lisää. Kun sitten päästiin Viipuriin ja käymään Karusellissa (kauppa) oli aika avata shampanskaja ja skoolata alkumatkalle. Suomen puolella ensimmäinen yhteinen ateria olivat vedyt Lappeenrannassa, Viipurissa maisteltiin puolestaan yhdessä Shavermoja. Ja sen jälkeen matka jatkuikin kohti tuttaviemme Sergein ja Annushkan datchaa eli mökkiä.

Pieniä haasteita kuitenkin ilmaantui tuon datchamatkan aikana. Saatiin nimittäin huomata, että Ladaan jälkeenpäin modattu kattoluukku ei ole täysin vesitiivis. Lisäksi koimme matkan ensimmäisen ukkosen, ja vettä tuli niin kovaa, että Ladan näpsäkät pyyhkimet pääs heti kunnolla töihin. Tosin niin päästiin me Laurin kanssakin, kun väisteltiin auton takapenkillä vesinoroja ja -pisaroita, jotka vuoti kattoluukusta. Perille kuitenkin päästiin, vaikkakaan ei tällä kertaa ihan kuivina. Sergein ilme ois ehdottomasti pitäny saada nauhalle, kun mies kohtasi meidät rannikolla.

Rentouttava loman aloitus datchalla 1.7. – 3.7.

Datcha oli täydellinen loman aloituspaikka: rentoa oleilua ja keskustelua, eikä kiire mihinkään. Illalla grillailtiin vielä saslikit ja muutenkin syötiin ja juotiin hyvin. Kyllä venäläisellä datchalla viihtyy!

Toisena päivänä vietiin Lada ensimmäistä kertaa huoltoon. Autoon hankittiin uudet pyyhkijät ja toinen takaikkuna saatiin korjattua. Enää siis pelkääjän paikan ikkuna ja toinen takaikkuna on korjaamatta. Lienee niihin kuitenkin järkevämpi ostaa kokonaan uudet ovet. Ostoslistalle siis. Lisäks Ladaan hankittiin uus öljysuodatin ja öljyä. Ikkunan korjauksesta maksettiin 100 ruplaa (n. 2 €) ja muista hilpakkeista yhteensä 1500 ruplaa (n. 30 €).

Iltapäivällä tehtiin taas saslikia, tällä kertaa kanasta. Sen jälkeen alettiin valmistelemaan saunaa.

Venäläinen saunaperinne

Venäläiseen saunaperinteeseen kuuluu teen juominen saunaa ennen, saunan välissä ja saunan jälkeen. Ei siis bisseä tai sidukkaa! Muuten saunominen tuntuu olevan aika lailla samanlaista kuin meillä. Vihdotaan ja heitetään vettä kiukaalle, sitten peseydytään jne. Me mentiin Annuskan kanssa saunaan ensin. Ja kun Annuska jäi ottamaan kovempia löylyjä, meikälinen siirtyi keittelemään teetä, jota sitten nautiskeltiin kahdestaan ”vilvoitteluhuoneessa”. Siinä vierähtikin tovi jos toinenkin.

Mökkikylässä on meinikiä

Venäläisille tyypillisiä on ns. mökkikylät, joissa mökkejä voi olla monia kymmeniä vieri vieressä. Kun viime viikolla samaiset tutut olivat käymässä Laurin mökillä, he ihmettelivät paljon sitä, että meillä mökit on kaukana toisistaan. Meikäläistä tuo naapureiden lähellä olo ei ainakaan tällä kertaa häirinnyt. Tosin ainut asia, joka oli häiritsevästi erilaista kuin omalla mökillä, oli se, että huussissa käydessä ei voinut ihailla järvimaisemaa tai metsämaisemaa. Ovi oli vaan parempi pitää kiinni. Mutta puolensa kaikessa, johtuen mökkien läheisyydestä, on ihan normaalia, että jos jotain ei omasta puutarhasta löydy, sitä voi aina käydä hakemassa naapurin puutarhasta.

Iltapalaksi hatsipureja

Iltasella tutustuttiin vielä georgialaiseen ruokaan. Annushka valmisti meille illallikseksi hatsipureja, maistuvia piirakoita, joiden täytteeksi laitetaan kahta erilaista juustoa ja kananmunaa. Taikina rullataan niin, että sen keskelle mahdutetaan juustot. Tämän jälkeen piirakka laitetaan uuniin pariksi kymmeneksi minuutiksi, ja kun piirakka on mukavasti ruskistunut, sen päälle rikotaan kananmuna. Sitten vielä viideksi minuutiksi uuniin ja voilá! Nautitaan repimällä piirakasta paloja ja dippaamalla niitä piirakan päällä olevaan kananmunaan. Hyvää!

Sitte nukkumaan ja aamulla loman kunniaks ylös klo 7.30. Matka jatkukoon kohti Pietaria auringon paisteessa!

Big big thanks to our first hosts Annushka and Sergei! We had so much fun at your Datcha 🙂 Hope to see ya soon again.

-Mirva