Miramontissa

Stonetownissa
Miramont, tuo Afrikan matkaajan keidas ja romanialaisten pajauttelijoiden mekka, on majatalo Sansibarin pohjoisosissa. Siellä ei turhat kiireet paina matkalaisen mieltä, ja meininki on todella rentoa. Hinnoittelu on hyvin helppoa. Kaikilla juomilla on sama hinta, kuten myös kaikilla ruuilla. Menua ei ole, joten yleensä tilattiin vain ruokaa. Jos haluaa jotain tiettyä evästä, tilaus kerrotaan suoraan kokille, joka on myös paikan pyörittäjä ja päiväretkien järjestäjä.




Paikalla oli meidän lisäksi ainakin kaksi asiakasta ja vaihteleva määrä muuta porukkaa, joiden status ei selvinnyt. Miramontissa kuukausikaupalla aikaa viettäneestä porukasta osa oli töissä, osa asiakkaita ja osa bisneksen omistajia. Meno oli kuitenkin niin leppoisaa, ettei meille selvinnyt kuka oli kuka. Järjestetyillä päiväretkilläkin kulut tasattiin kaikkien kesken, ja puljun pyörittäjä maksoi reissusta saman verran kuin turistit. Päädyttiin Miramonttiin booking.comissa olevien suositusten perusteella, eikä majataloon todellakaan tarvinnut pettyä. Näin miellyttävässä majatalossa on tuskin reissun aikana oltu vielä kertaakaan. Huonepaikkoja ei ollut jäljellä, mutta onneksi pihalta löytyi myös telttamajoitusta palmunlehtikatosten alla.



Meidän pari päivää Sansibarilla venähtikin viideksi, ja vielä viimeisenä päivänä arvottiin jo lauttaliput kourassa, että otetaanko lautta vai meille tarjottu ilmainen paluukyyti Miramonttiin. Meidän lähtöpäivänä oli nimittäin toripäivä, ja puolet henkilökunnasta ja asiakkaista olivat lähteneet saaren suurimman kaupungin Stonetownin torille ostamaan kalaa ja vihanneksia. Ostoslistalla oli myös pesukone. Kun pesukone oli lastattu lavalle, olisi daladalan lavalla ollut vielä tilaa meillekin. Päädyttiin kuitenkin jatkamaan matkaa takaisin mantereelle ja kohti Arushaa.






Ensimmäisenä päiväretkenä käytiin tutustumassa Uzi-saaren mangroverämeikköön ja hiekkarantoihin. Uzilla saatiin myös saattoväeksi muutama paikallinen, jotka hetkeä myöhemmin olivat ihmeissään hiekkarannalla. Sansibarin väestöstä noin 98% on muslimeja, ja paikallisten naisten pukeutuminen on hyvin peittävää. Silmät vain näkyy, jos edes näkyy niitäkään. Romanialaiset naiset käyttivät kaupungilla ja pikkubussissa pään peittäviä huiveja, mutta hiekkarannalla varusteet vaihdettiin bikineihin. Toisin kuin monella muulla rannalla Sansibarilla, ei Uzilla juuri turisteja pyöri. Niimpä paikalliset pojat olivat tuskin montaa valkoihoista elämänsä aikana nähneet ja vielä vähemmän bikineissä.



Pojat katsoivat tummat silmät lautasina hiekassa pyöriviä bikiniasusteisia romanialaistyttöjä, joiden silmät siihen aikaan iltapäivästä muistuttivat väritykseltään enemmänkin tomaatteja. Kukin oman kykynsä mukaan taiteili hiekasta milloin mitäkin, ja vietettiin pitkä tovi rannalla makoillen. Yksi paikallisista miehistä kävi hakemassa meille ison satsin todella hyviä mausteisen taikinan sisään jemmattuja keitettyjä perunoita ja donitseja. Niin donitsit kuin perunatkin kävivät hyvin kaupaksi ja isokin satsi hävisi hetkessä seurueen suihin. Turistialueen ulkopuolella hinnoittelukaan ei hidasta mässyjen syömistä. Molempia herkkuja sai ostettua satasen kappalehintaan, joka vastaa alle viittä senttiä euroissa.



Vaikka saarella uskonnollisista syistä onkin alkoholi paikallisilta pannassa, niin yhdestä pohjoisen syntisistä kylistä löytyy kapakka. Samasta paikasta myös monet alueen turistiravintolat käyvät täydentämässä juomavarastonsa. Baarissa ei ehditty tällä reissulla käymään, mutta asiaa ja reissun viivästyttämistä parilla päivällä harkittiin hyvin tarkkaan. Miramonttiin sattui nimittäin asukkaiksi pari sveitsiläistä musiikkimiestä. Heput lähtivät Miramontin pyörittäjien mukaan hakemaan juomaa, ja takas tullessaan kertoivat sopineensa keikan perjantaille. Meillä oli valitettavasti jo paluumatka keskiviikoksi varattu. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten paikallinen yöelämä ja sveitsiläiskaksikon keikka toimii yhdessä. Valitettavasti kaikkeen ei rajallinen aikataulu taivu. Oltiin viivästytetty lähtöä jo valmiiksi Njemban atollille tehdyn snorklausreissun myötä, josta jatketaan seuraavassa numerossa.
-Lauri



