Kanadalaista asumista
Meren rannalla
Nyt on aika jättää Kanada taakse. Kerettiin näkemään siellä vajaassa kahdessa viikossa paljon, mutta paljon jäi myös näkemättä. Ensi kerralla on ainakin pakko päästä vaeltelemaan erämaille ja bongata karhu, joka nyt jäi näkemättä. Samalla reissulla vois sitten suunnata myös vaikka Alaskaan. Miltäs kuulostais?
Kanadassa katseltiin Halifaxin kaupunkia ja pyöräiltiin Nova Scotiassa sekä New Brunswickissä. Luonnoltansa Nova Scotia on melko samanlainen kuin Suomi. Luontoa on paljon, ja se on vähintäänkin yhtä kaunista kuin Suomessa. Me saatiin nautiskella luonnon voimakkaista väreistä, kun sade sai kasvuston loistamaan aivan uusissa väriulottuvuuksissaan. Sateen lisäksi saatiin kokea myös sumuisiä säitä. Samanlaista oli Itä-Euroopan reissulla 2012. Vuoren rinteiltä ei nähty alas laisinkaan ja autokin piti kääntää ympäri vuoren rinteen pikkuteillä niin, ettei vieressä huitovaa partneria meinannut erottaa. No, ympäri se meni, ja nyt selvittiin Kanadan saariston ja rannikonkin sumusta. Harmittavasti vaan jäi näkemättä Nova Scotian rannikkoalueet ja Deer- ja Campobello-saarten upeat näkymät.
Nyt kun päästiin alkuun, on hyvä syventyä kanadalaisuuteen, katsoa Kanadan kuvasarja ja tarkastaa budjetti.
Kanadalaiset ihmiset
Kanadalaisille voisi kirjoittaa ylistysoodin, niin mukavaa ja vieraanvaraista kansaa he ovat. Jokainen teki kaikkensa meidän eteen ja saatiinkin nauttia Kanadasta täysin rinnoin. Tavattiin upeita ihmisiä ja tutustuttiin Halifaxin kaupunkitunnelman lisäksi myös maaseutuun ja siellä asuviin ihmisiin. Tavattiimpa myös reissun ensimmäiset suomalaiset pienessä kylässä Nova Scotian pohjoispuolella. Warmshower-isäntämme Henry nimittäin lähti lauantaiaamuna myymään satoaan Farmers Marketille, jossa omia herkkujaan tarjoili myös Virve tyttärensä Angelican kanssa. Tarjolla oli suussasulavia juustokakkuja ja suklaamuffinsseja. Onneksi oltiin liikkeellä pyörällä, näin ollen saatiin maiskutella herkkuja oikein kunnolla. Olipa mukava kuulla, millaista on asua Kanadassa suomalaisena!
Farmers Market, Harbourvillage
Lauttamatkalla Digbysta St. Johniin tavattiin reissun ensimmäinen retkipyöräilijä, kanadalainen Pierre. Mies oli taivaltanut jo 80 päivän ja 5000 kilometrin matkan ristiin rastiin Kanadaa ja oli nyt pääsemässä kotiin. Hyvässä kunnossa näytti mies olevan, hymyilikin vielä. Miehellä oli pyörässään meidän tapaan saksalaiset sivulaukut, ja muutenkin pyörä näytti oikein hyvältä. Olihan se ihan mittatilaustyönä tehty.
Lautalla Pierre ja mittatilauspolkupyörä
Kanadalainen kuvasarja
Kanadassa linssin takaa tutkailtiin pääasiassa taloja. Ensimmäiset ihastuttavat talot bongattiin jo Halifaxissa, jossa talot oli rakennettu vieriviereen. Leveydeltään ne saattoivat olla melko kapeita, mutta korkeutta riitti. Talojen välissä saattoi olla pieniä takapihoille vieviä kujia. Mieleen muistui Englanti. Monella oli myös oma torni, johon tuli valoa jos jonkinmuotoisista ikkunoista. Talot olivat upean värisiä ja Suomesta poiketen maalattu tummilla ja kirkkailla väreillä. Tulee itsekin paremmalle tuulelle, kun saa päivittäin katsella tuollaisia kirkkaita taloja. Omakotitalot Halifaxissa olivat melko suuria ja näyttäviä, osa suorastaan linnamaisia. Omakotitaloissa olikin sitten jo enemmän käytetty myös valkoista maalia.
Parhaimmillaan Kanadassa näkyi todella persoonallisia taloja kaikenkattavine muotoineen. Välillä oli suorastaan mahdotonta edes laskea, kuinka monta kulmaa yhteen taloon saa rakennettua. Myös katot oli ”rikottu” niin, että perusharjakattoja oli selkeästi vähemmistö katoista. Kattoja koristi monissa taloissa kattoikkunat. Monella oli myös parveke tai terassi, jossa oli lähes poikkeuksetta kaksi tuolia. Kertaakaan kyseisillä tuoleilla ei kuitenkaan nähty kenenkään istuvan. Ja mitä tuoleihin tulee, niin Kanadassa jokaisella pihalla on samanlaiset tuolit. Kyllä, muotoilu on sama. Väri saattaa tosin vaihdella. Taitaa olla tuolilla melkoset markkinat.
Kanadalaiset pitävät pihoistaan huolta: ajavat nurmikkoa, istuttavat kukkia, kitkevät kasvimaan rikkaruohoja ja koristelevat puutarhaa ja muita piha-alueitaan. Paljon nähtiin taloja, joissa oli valtavat pihat täynnä juuri leikattua nurmikkoa. Jossainpäin saattoi olla pieni kasvimaa ja halkovaja, mutta muuten piha tosiaan oli pelkkää nurmikkoa. Parhaimmillaan pihalla saattoi myös olla asuntovaunuja ja autoja lisäämässä asuintilaa. Monilla oli myös erilaisia koristeita pihoillaan. Suosituimpia koristeita näyttivät olevan eläinpatsaat. Saaristossa puista roikkui kaikkea kalastukseen liittyvää härpäkettä.
Kanadalaiset savupiiput ovat muuten melko järjettömiä kapistuksia. Piippu on usein rakennettu talon ulkopuolelle ja takka on ulkoseinää vasten. Pahimmissa tapauksissa metallinen piippu on vedetty suoraan takasta vaakatasossa ulos ja talon ulkopuolella se sitten nousee ylös talosta irrallaan. Kuulemma tällainen on erittäin paloturvallinen tapa. Luultavasti näin onkin, sillä puun polttamisesta syntyvä lämpö ohjataan tehokkaasti suoraan ulos.
Kanadalainen budjetti
Lopuksi tehdään vielä katsastus kanadalaiseen budjettiin. Kanada on hintatasoltaan Keski-Euroopan luokkaa. Hinnat eivät nouse Suomen hintojen tasolle, mutta eivät myöskään ole Aasian hintatasoa. Alkoholi on melko hintavaa, ja kaikki alkoholi ostetaan erillisestä kaupasta, edes kaljaa ei ruokakaupoista saa. Ravintolahinnat ovat Suomea edullisempia, mutta hintoihin lisätään lähes poikkeuksetta aina verot ja tipit. Niihin meneekin sitten yllättävän paljon rahaa. Tippi ja verot olivat kummatkin Nova Scotiassa n. 15 %, mutta niiden suuruus vaihtelee alueittain.
Mentiin Kanadassa majotusten suhteen samalla tyylillä kuin Australiassa eli ei maksettu majoituksista mitään. Kanadassa pyöräilevien kannattaa etsiä majoitusta Warmshower-sivuston kautta. Edullisesti pääsee myös Couchsurffaamalla. Me yövyttiin Kanadassa kavereiden ja Warmshower-isäntien luona sekä teltassa. Maa on täynnä retkeilyalueita, joissa voi myös yöpyä omassa teltassa, mutta todettiin, että telttayöpyminen kyseisillä alueilla on turhan kallista. Illan saapuessa pystytettiinkin teltta millon mihinkin. Paras tapa on kysyä lähialueen asukkailta tai farmareilta, voiko teltan pystyttää heidän pihalleen tai lähialueelleen.
Rahaa kulutettiin noin puolentoista viikon aikana yhteensä 492 Kanadan dollaria (n. 344 €) eli n. 34 $ ( 24 €)/pvä.
0 % Majoitukset ( 0 CAD ( 0 €)) Majoituttiin Halifaxissa muutama päivä kaverimme Lauran luona. Lisäksi käytettiin kahtena yönä maaseudulla ilmaista Warmshower-majoitusta. Loput yöt nukuttiin teltassa.
55 % Ruoka ja juoma ( 269 CAD( 188 €)) Ostettiin pyöräillessä pääasiassa eväitä: sokerisia, paljon energiaa sisältäviä välipaloja sekä makaronia, tomaattikastikkeita jne. Ruokalasku oli normaalisti muutamaksi päiväksi n. 20 – 30 $. Hall’s Harbourissa käytiin ravintolassa syömässä laskuveden aikaan hummeripoutine ja hummerihodari, hinta yhteensä 40 $. Syötiin kalahampparit ranskiksilla Digby – St. John -lautalla, 19 $. Ruuat motellissa 25 $, aamupalat 20 $. Halifaxissa Laura ja J.P tarjosivat lähes kaikki ruuat ja samoin Henryn farmilla nautittiin täydestä ylläpidosta.
4 % Alkoholi (20 CAD (14 €)) Bisseä juotiin harva se päivä. Kanadassa näyttäisi olevan tyypillistä ainakin maaseudulla panna olut itse. Siitä ei siis meille tullut kuluja. Halifaxissa onnistuttiin maksamaan yksi alkoholiostosreissu, 20 $.
0 % Aktiviteetit ( 0 CAD ( 0 €)) Meille pyöräily oli toistaiseksi ihan tarpeeksi aktiviteettia.
20 % Kuljetukset ( 100 CAD ( 70 €)) Digby – St. John -lautta, 2 hlöä + pyörät 90 $. Lauttamatka Deer Islandille, 2 hlöä, 0 $. Lauttamatka Deer Islandilta Campobello Islandille, 2 hlöä 8 $ (+ 2 $ vapaaehtoinen tippi).
21 % Muut ostokset 103 CAD ( 72 €)) Lisäksi ostettiin Laurin pyörään satulalaukku (20 $), päivälaukku (5 $), pattereita ja adapteri (32 $), ketjuöljy (5 $), pressu sadesuojaksi (6 $), hyttysmyrkky (8 $) ja -savut (6 $), kevyt dry bag kameralle (21 $), takavalot pyöriin (12 $), Trangian polttoaine (5 $) sekä tuliaisia ja Mirvalle housut ja vyö (4 $).
0 % Viisumit (0 CAD (0 €)) Suomalainen ei tarvitse Kanadaan viisumia.
On melkoisen yllättävää, että Kanadan reissu oli näinkin edullinen. Budjettiin vaikuttaa varmasti olennaisena se, ettei juuri vietetty aikaa isoissa kaupungeissa tai maksettu majoituksista. Seuraavaksi siirrytäänkin sitten Jenkkeihin, jonne matkattiin maat yhdistävää siltaa pitkin. Siitä lisää seuraavassa postauksessa. Siihen asti näkemiin.
– Mirva