Chileläinen tarina

Chileläistä vinettoa Coquimbossa

Chileläistä vinettoa Coquimbossa

Joulun juhlinnan jälkeen tuli aika heittää Chilelle hyvästit. Kyseinen maa tarjoili meille tällä kertaa lähinnä vain aavikkoisia tunnelmia. Laivamatkalla pysähdyttiin Chilen satamissa Aricassa, Coquimbossa ja Valparaisossa, josta otettiin bussi Santiagoon ja sieltä Andien halki viiniviljemistä nauttien kohti Mendozaa. Joulunaika vietettiin Antofagastan upeassa huoneistossa rosollia ja porkkanalaatikkoa nautiskellen. Kun taas Tapaninpäivänä tehtiin jännittävä reissu Atacaman lämpöön katsomaan Euroopan eteläistä observatoriota.

Chilellä olisi ollut myös paljon muutakin annettavaa, mm. Torres del Painen luonnonpuiston koluaminen jätettiin suosiolla seuraavaan kertaan, vaikka Hugon auton renkaat jo liftausreissulla viistivätkin luonnonpuiston reunoja.

Chileläinen bussireissu

Chilen kuvasarjaksi päätettiin jo laivareissulla ottaa viinipullot ja viinin maistelu erilaisissa maisemissa. Vähän samaan tyyliin kuin Kiinassa maisteltiin olusia. Vaan niinhän siinä kävi, että vaikka chileläinen viini on maailman kuulua, me ei sitä juuri laivamatkan jälkeen missään enää juuri nautiskeltu. Ja silloin kun nautiskeltiin, kuvaaminen unohtui ihan kokonaan. Mutta nyt ei ole syytä hätääntyä, sillä meillä on kuvasarjan sijaan suunniteltuna chileläinen tarina: Bussilla Boliviaan. Bussireissu kun ei (yllättäen) mennyt ihan niin kuin oli suunniteltu.

Bussilla Boliviaan

Päätettiin mennä Bolivian La Paziin Cochabamban kautta, jotta totuttaisiin hieman vuoristoilmaan ennen kiipeämistä yli 3000 metrin korkeuteen. Matkaan lähdettiin illalla Chilen Antofagastasta, suoraan merenpinnan tasosta. Ajatus oli ihan hyvä, mutta toteutus ei ihan niin onnistunut. Aamulla bussi pysähtyi tien laitaan, ja siihen sitä jäätiin paikalleen ihmettelemään. Jatkettiin hetki nukkumista, mutta pikku hiljaa porukka alkoi poistua autosta pihalle.

Bussi oli levinnyt ja kuski yritti paikallistaa vikaa. Käytiin pihalla ihmettelemässä ja palattiin välillä sisälle odottelemaan. Jo pelkkä bussiin nouseminen hengästytti ja gps kertoikin korkeudeksi reilut 4000 metriä merenpinnan yläpuolella. Se siitä sopeutumisesta. Uutta bussia firma ei tietenkään järjestänyt, ja kuskikin tuntui olevan niin pihalla, että meinasi jäädä kännykkäsignaalia hakiessaan auton alle. Alkoi liftaaminen kohti Bolivian rajaa. Tässä vaiheessa oli jo pientä vuoristotaudin tuntumaa. Päätä jomotti ja heikotti. Ei mikään paras fiilis ottaa kaikkia kamoja niskaan ja siirtyä tien laitaan jatkokyytiä säätämään. Varsinkaan kun vieressä vielä seisoo yli kymmenen muuta peukalokyytiläistä, joista jokainen osaa puhua paikallista kieltä.

Hetken odottelun jälkeen saatiin bongattua seuraava kyyti rajalle, eikä rajalta auttanut muu kuin ostaa uusi kyyti Cochabambaan. Viimeisellä matkalla olo ei ainakaan parantunut. Meikäläisellä oli tuoli, joka tykkäs joustaa oikeen kunnolla kaikissa kuopissa. Niimpä lentelin ku leppäkeihäs kohti bussin kattoa jokaisessa tien epätasaisessa kohdassa, ja niitähän riitti.

Alkumatkasta olin kiinnittänyt kovasti huomiota vieressä istuvaan pappaan, joka jatkuvasti mulkoili meitä. Välillä miehen katse alkoi olla niin epäilyttävä, että mietiskelin jo ääneen, mitä mies meistä haluaa. Välillä pappa otti käteen muovipussin ja teki salaa sille jotain, kunnes huomasin, että mies käytti pussia roskiksena suussaan olleille kokalehdille. Lopulta tarkkailtiin hyvinkin tarkkaan toistemme liikkeitä ja päädyttiin myös samaan jatkobussiin. Vaan niin katosivat nämäkin ennakkoluulot: Cochabambaan saavuttaessa saatiin papalta erinomainen opastus hostellille. Loppuun vielä heitettiin iloiset kiitokset. Oi mikä ihana pappa!

Chileläinen budjetti

Chile on Etelä-Amerikan kalleimpia ellei jopa kallein maa. Samalla se on myös erittäin kehittynyt ja muistuttaa jokseenkin Eurooppaa. Hommat toimii pääosin erinomaisesti ja ihmisten sanaan voi melko hyvin luottaa. Kuten kehittyneissä maissa yleensäkin, niin myös Chilessä majoituskustannukset muodostavat yleensä suuren osan kuluista. Hostellimajoituskin maksaa parikymmentä euroa yöltä, mutta meidän reissulla ei hostelleissa juuri kuuruttu. Samaan hintaan voi nimittäin saada paljon parempiakin diilejä, kun varaa majoituksen samalle illalle.

Liikkuminen Chilessä on kohtuuhintaista ainakin busseilla, ja ruokailusta löytyy sitten kaikkea edullisesta katuruasta hyvätasoisiin tyyriimpiin ravintoloihin. Meidän suurimmat yksittäiset ruokakulut koostuivat Antofagastan jouluruokahankinnoista.

Rahaa kulutettiin 18 päivän aikana yhteensä 816 624 Chilen pesoa (n. 1047 €) eli n.  45 368 CLP ( n. 58 €)/pvä. Kulut jakautuivat seuraavasti:

24 % Majoitukset (196 210 CLP ( 252 €)) Majoituttiin reissun aikana hyvätasoisissa huoneistoissa Santiagossa ja Antofagastassa. Huoneistohinta vaihteli 21 000 (27 €) ja 35 000 CLP (45 €) yöhinnan välillä. Liftausreissulla majoituttiin kuskin piikkiin.

24 % Ruoka ja juoma (194 506 CLP ( 249 €)) Kunnon lounaan sai kadun varresta tai lounasravintolasta 5000 – 8000 CLP / 2 hlöä (7 – 10 €). Jouluruokaostoksiin pulitettiin 44 072 CLP (57 €). Hamppareita tuli myös jonkun verran syötyä, 2000 CLP (2,5 €). Vesipullon hinta vaihteli 700 ja 1000 CLP välillä (n. 1 €).

2 % Alkoholi (16 180 CLP (21 €)) Juotiin Chilessä viiniä (pienet pullot 400 – 1200 CLP /plo (0,5–1,5 €)) sekä bisseä (terassilla noin 1 700 CLP/plo (n. 2 €) Lisäksi löysin itselleni myös siiderin.

10 % Aktiviteetit (80 568 CLP (103 €)) Vuokrattiin Púconissa illaksi sauna (15000 CLP/ 3 hlöä (20 €)). Autovuokraan käytettiin 62 568 CLP (80 €), joka oli yhdestä vuokrapäivästä melko tyyris hinta. Kyseessä oli tapaninpäivä. Lisäksi vierailtiin Coquimbon Millenium-ristillä, 3000 CLP/ 2 hlöä (4 €).

32% Kuljetukset (260 660 CLP (334 €)) Käytettiin Santiagossa metroa ja siirryttiin pidempiä matkoja busseilla: Santiago – Antofagasta 70 000 CLP / 2 hlöä (90 €), Antofagasta – Cochabamba (Bolivia), 70 000 CLP / 2 hlöä (90 €), Valparaiso – Santiago, 5000 CLP / 2 hlöä (6 €). Lisäksi käytettiin Antofagastassa taxia mennessä ja tullessa kentältä hakemasta autoa, yht. 21 000 CLP (27 €).

8 % Muut ostokset (68 500 CLP (88 €)) Hankittiin hammaslankaa, lähetettiin Etelämantereen takit Suomeen (51 330 CLP (66 €) ja käytettiin nettiä ja maksullisia vessoja bussiasemilla.

0 % Viisumit (0 CLP (0 €)) Suomalainen ei tarvitse Chileen viisumia. Chilessä voi oleilla maahantuloleimalla 3 kk.

-Mirva